KUUKAUDEN TANSSITAITEILIJA

Mikko Lampinen

Mikko Lampinen on vuonna 1985 syntynyt Porissa ja Helsingissä vaikuttava tanssitaiteilija. Hän on Liisa Nojosen tanssikoulun kasvatti ja tehnyt ammattitanssijan näyttötutkinnon Tampereen konservatoriossa 2005. Lisäksi hän on opiskellut lukuisilla erikoiskursseilla tanssia, kehonhuoltoa ja tanssin historiaa Suomessa ja ulkomailla. Mikko Lampinen on tehnyt kansainvälistä tanssijan uraa menestymällä alan kilpailussa Pohjoismaisen balettikilpailun finaalissa 2003 Morassa Ruotsissa, Eurovision Yleisradioliiton (EBU) Suomen finaalissa 2003 ja finaalissa Varsovassa 2005 sekä Modernin tanssin finaalissa 2005 Soulissa.

Tällä hetkellä hän työskentelee kiinnityksellä Helsingin Kaupungin Teatterin tanssiryhmässä. Hän työstää parhaillaan huhtikuussa ensi-iltaan tulevaa Kenneth Kvarnström koreografiaa NO NO ja Porissa P.D.C. Pori Dance Companylta maaliskuussa ensi-iltaa tulevaa Jorma Uotisen Huuhtoa. Hän on toiminut aikaisemmin tanssijana mm. teoksissa Daydream Junkies 2007, Act of Unknown 2007, Echoes 2006, Viettelevä tuuli 2006, Ensimmäinen leivo 2006, From A to B and back again 2005.

 

 

Tukka putkella
Mikko Lampinen aloitti tanssitunnit kolme vuotiaana äitinsä Liisa Nojosen tanssikoulussa Porissa. Ensimmäiset kokemukset tanssista, jotka Mikko muistaa, olivat päätöntä juoksentelua tukka putkella ympäri salia. Vahvasti hänellä on jäänyt mieleen myös ensimmäinen työsopimus kuusivuotiaana Porin Teatterissa Marjo Kuuselan teoksessa "Hyrrä", jossa hän esitti kääpiön roolia. Mikko muistaa saaneensa palkkaakin noin viisikymmentä markkaa esitykseltä. Suurin vaikuttaja tanssin aloittamiseen on ollut kuitenkin hänen äitinsä. Jo pienestä asti Mikko sai olla mukana harjoitussalissa ja esityksissä seuraamassa alan ammattilaisten työtä. Mikon mielestä on ollut hienoa saada tutustua tanssin ammattilaisiin myös siviilissä. Nämä kokemukset osaltaan innostivat häntä jatkamaan tanssimista.

Kuva teoksesta Hyrrä
Kuvassa Mikko Lampinen 6 vuotiaana

 

Tanssista ammatiksi
Mikon on vaikea sanoa milloin kiinnostus tanssin ammattilaisuuteen alkoi, sillä tanssi on tasaisesti ollut osa hänen elämäänsä. Eikä hän ainakaan vielä kokenut halua siitä luopuakaan. Mikko oli noin kahdeksan vuotias, kun hänet valittiin Tanssikoulu Liisa Nojosen erikoiskoulutusluokille. Silloin hän alkoi käydä tunneilla lähes päivittäin ja tanssi vei suurimman osan hänen ajasta ja ajatuksistaan.

Suomessa käytyjen opintojen ohella Mikko on myös pyrkinyt koko ajan käymään mahdollisimman paljon alan kursseilla ulkomailla. Hän halusi jo nuorena matkustaa ja tutustua eri tanssisuuntiin ja myös nähdä mitä tanssi on suomen ulkopuolella. Häntä kiehtoi tanssin monimuotoisuus ja kuinka loputtomasti se pystyy tarjoamaan haasteita.

 

Kuva teoksesta HUUTO
Kuva: Mirka Kleemola

 

 

Kuva teoksesta Wanha
Koreografia Tero Saarinen
2005 Porin teatteri
Kuvassa: Mikko Lampinen ja Riku Lehtopolku
Kuva: Esa Kyyrö

 

 

Kuva teoksesta Closer
Koreografia Marianne Rouhiainen
2005 Porin teatteri
Kuvassa: Mikko Lampinen ja Meri Tankka

Keho ei saa olla rajoite
Liikkuminen on aina ollut elintärkeä osa Mikko Lampisen elämää. Hänelle oman kehon ruokkiminen on yhtä tärkeää kuin mielen. Tanssijana hän pyrkii olemaan mahdollisimman avoin liikkeelle ja antaa itselleen aikaa miettiä asioita oman kehon kautta. Salissa hän kokee tarvetta pysähtyä miettimään mitä tekee. Mikko pitää fyysisyydestä ja pyrkii pitämään itsensä kunnossa tekemällä paljon töitä myös salin ja näyttämön ulkopuolella. Mikon mielestä keho ei saa olla hänelle rajoite. Mikko on ennen kaikkea lahjakas nuori tanssija, mutta jonka haaveissa on kuitenkin tutustua myös koreografin työhön. Hän on kokeillut koreografin työtä kertaalleen ja koki sen erittäin mielenkiintoisena ja haastavana. Se antaa mahdollisuuden nähdä asioita hieman eri näkökulmasta. Hän myös toivoo pääsevänsä tanssin mukana ulkomaille töihin.

Kuva teoksesta Toukokuun puolella
Koreografia Jorma Uotinen
2005 Porin teatteri
Kuvassa: Mikko Lampinen
Kuva: Esa Kyyrö

Elämässä pitää olla potkua
Tanssi kuuluu Mikko Lampisen jokapäiväiseen elämään ja siksi hänelle on tärkeää välillä tehdä jotain muuta ja heittää vapaalle. Mikko kuuntelee paljon musiikkia ja käy aina mahdollisuuden tullen kuuntelemassa livemusiikkia ja festareilla. Jos Mikko ei olisi tanssija, hän tekisi töitä musiikin parissa. Hän myös nauttii matkustamisesta ja on iloinen, että on saanut tanssin kautta mahdollisuuden matkustaa ja nähdä maailmaa. Mikon mielestä on erittäin tärkeää hakea virikkeitä ja uusia ajatuksia muualta, jotta ei jää paikalleen. Siksi hän aina sopivan hetken tullen lähtee pienelle matkalle.

Mikko ei pidä kiireestä ja huomaa usein ärsyyntyvänsä kun ei osaa rauhoittua. Mikko on yökukkuja, jota on vaikea saada aamuisin ylös. Hänet löytää usein keskellä yötä venyttelemästä tai miettimästä askeleita. Mikko inhoaa negatiivisuutta ja ihmisten tapaa olla huomioimatta, mitä ympärillä tapahtuu. Itse hän pyrkii elämään täysillä ja nauttimaan siitä mitä ikinä tekeekin. Mikon mukaan elämässä pitää olla potkua ja pitää osata nauttia pienistäkin asioista. Häntä kiinnostaa työ, joka ei jumita paikallaan, vaan antaa tekijälleen mahdollisuuden mennä, kehittyä ja löytää uusia suuntia elämälle.

Kuva toeksesta Huuto
Kuva: Esa Kyyrö