 |
|  |
| | | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
| |
|
KUUKAUDEN TANSSITAITEILIJA Elokuun 2010 tanssitaiteilija Marjukka Erälinna Marjukka Erälinna on turkulainen freelance-sirkustaiteilija (1981), joka on valmistunut Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian sirkuslinjalta vuonna 2007. Marjukka on toiminut sirkustaiteilijana mm. teoksissa "Peukalokyyti" (Kulmala 2010), "Sirkus Ferguson" (Sjöros 2009), näyttelijänä teoksessa "Tyttö ja Voimamies" (Pitkäniemi 2008) sekä tanssijana teoksissa "Koiranputki, koirankakkara, päivänputki. -Liikkeellis-kasvillisia siirtoja ja seurauksia" (Renvall 2009) ja "Föribeat" (Brännare 2007).
Marjukka on tanssinut pienestä asti. Hän aloitti lastentanssin Turun Seudun Tanssioppilaitoksessa ja jatkoi tanssiin tutustumista mm. jazztanssilla, modernilla tanssilla ja hip hopilla. Lukioikäisenä Marjukka innostui syvemmin fyysisestä ilmaisusta ja opiskeli vuoden Västra Nylands Folkhögskolanin tanssilinjalla. Lukion jälkeen Marjukka opiskeli Varsinais-Suomen kansanopiston musiikkiteatterinlinjalla ja vuonna 2002 hän pääsi opiskelemaan Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian sirkuslinjalle. Ennen Taideakatemian opintoja Marjukalla ei ollut juurikaan kokemuksia sirkustaiteesta ja hän oli melko ihmeissään koko koulun ajan. Hän onkin monesti kiittänyt mielessään niitä opettajia, jotka suhtautuivat kärsivällisesti ja ymmärryksellä Marjukan opiskelujen aikaiseen epämääräiseen poukkoiluun. Taideakatemian sirkuslinjalla opiskelijat harjoittelivat mahdollisimman monipuolisesti kaikkia sirkustekniikoita. Marjukka on aina ollut kiinnostunut "kaikesta", joten oman päälajin löytyminen oli haastavaa. Opiskelujen edetessä ilma-akrobatia alkoi kuitenkin kiinnostamaan sen verran, että sitä saattoi kutsua päälaijiksi.
Kuva teoksesta Varietee Velvet 2006 Marjukka pohtii, että sirkusta ja tanssia yhdistävät taidemuotoina voimakas fyysisyys ja sanaton ilmaisu, mutta niillä on myös omat selkeät erityispiirteensä. Tanssi on hienosyisempää ja erityisen tarkkaa työtä, kun taas sirkuksessa työskennellään monesti suurempien linjojen parissa. Sirkus on melko suoraviivaista ja sillä on hyvin avoin suhde yleisöön. Marjukka arvelee, että sirkustaiteen pyrkimys mahdollisimman välittömään yleisösuhteeseen periytyy sen katutaidejuurilta: jos esiintyjä ei viihdyttänyt, liikuttanut tai muuten herättänyt katsojien kiinnostusta, häntä ei palkittu esiintymisestä. Tanssin puolella taiteellinen työ taas on korostetummin pinnalla: tanssijat etsivät omaa liikekieltään ja luovat jatkuvasti uutta liikemateriaalia, kun taas sirkuksen puolella sorrutaan välillä temppujen mekaanisen toistamiseen. Marjukka arveleekin, että yhdistämällä ennakkoluulottomalla otteella nykytanssia ja nykysirkusta, kummankin taidemuodon parhaat puolet pääsevät esiin. Nykysirkusteoksissa on jo totuttu sekoittamaan eri taidemuotoja keskenään ja Marjukka toivookin, että fuusioituminen jatkuu, jotta sirkus voi kehittyä monipuolisesti taidemuotona temppupainoitteisuuden sijaan.
Kuva teoksesta Liisa ihmemaassa 2008 Marjukka työskentelee freelancer-taiteilijana niin sirkus- kuin tanssiteoksissakin. Hän kokee olevansa myös tanssiessaan sirkustaiteilija, vaikka "esiintyvä liikehtijä" vastaisi hänen toisinaan keskenään hyvinkin erilaisia toimenkuviaan parhaiten. Freelance-taiteilijan elämä on työntäyteistä ja Marjukan mukaan tällä hetkellä taloudellisesti epävakaata, mutta toisaalta mukavaa ja mielekästä. Vuonna 2009 Marjukka oli mukana perustamassa Turkuun SirkusUnionia, joka toimii Barker- teatterin tiloissa. Yhteistyö Barker-teatterin kanssa on ollut merkittävää ja nyt Marjukka ihmetteleekin miten pärjäsi ennen. Sirkustaide tarvitsee tilaa moneen suuntaan ja sitä löytyy Barkerilta. Turussa on melko vähän tiloja joissa sirkustaiteilijat voivat harjoitella ja tämän takia moni sirkustaiteilija onkin joutunut lähtemään Turusta. Sirkustuotannoissa työskentelee ohjaaja tanssiteoksen koreografin sijaan, vaikka monesti juuri koreografille löytyisi nykysirkusesityksissä paljon työtä. Ainakaan tällä hetkellä Marjukkaa ei kiinnosta ohjaajan työ vaan hän haluaa olla ennen kaikkea esiintyjä. Esiintyessään hän haluaa tehdä näkyväksi ohjaajan/koreografin ajatuksia ja ideoita ja välittää ne mahdollisimman kokonaisvaltaisesti yleisölle. Marjukkaa kiinnostaa erityisesti se mitä katsojan ja esiintyjän välillä tapahtuu esityksen aikana. Esittävässä taiteessa katsomon tunnelma välittyy suoraan ja sensuroimatta lavalle. Marjukka haluaa tutkailla sitä miltä jonkun asian tekeminen lavalla tuntuu suhteessa siihen miten se välittyy tai muuttuu matkalla yleisöön. Esiintyessä jotuu olemaan herkillä, kuuntelemaan itseään, muita esiintyjiä, esityksen rytmiä ja yleisöä. Esiintyjä saa paljon energiaa yleisöltä, mutta jotuu myös joka kerta asettamaan itsensä alttiiksi. Marjukalle onkin ollut yllätys kuinka paljon nöyryyttä esiintyjän ammatti vaatii. Rehellisyys omassa taiteilijan työssä on ollut kuitenkin palkitsevaa.
Kuva teoksesta Kun silmät aukeaa 2008 Marjukka opettaa sirkusta mm. taaperosirkuksen ohjaajana, mutta opettajan työ ei ainakaan vielä kiinnosta Marjukkaa laajemmin. Opettaminen vie paljon aikaa ja voimia, jos sen haluaa tehdä mahdollisimman hyvin. Lisäksi hänen mielestään on hyvä ensin itse harjoitella ja tutkia omaa suhdettaan sirkukseen. Vasta sitten on mahdollista jakaa asiat joita pitää aidosti tärkeinä ja kiinnostavina. Omalla kohdallaan hän kokee tämän tutkimustyön olevan vasta aluillaan. Myös sirkuksen soveltava työ kiinnostaa Marjukkaa ja hänen mukaansa sirkuksella on paljon annettavaa erilaisille ryhmille. Soveltavan sirkuksen työ on vaativaa ja Marjukka työskentelisi mielellään itsekin sillä saralla kuuriluontoisina jaksoina. Sirkustekniikka ja sen lainalaisuudet kehittyvät koko ajan jokaisen sirkustaiteilijan toimesta, mutta silti sirkustaiteilijat vammautuvat helposti. Marjukka näkee haasteena sen miten sirkusta voisi harjoitella kehoystävällisemmin. Hän on huomannut hyödylliseksi totuttujen tapojen kyseenalaistamisen sekä omalle keholle ja mielelle järkevimmän treenitavan etsimisen. Hän pyrkii kehittämään omaa harjoitteluaan terveellisempään suuntaan, koska haluaa tehdä työtä mahdollisimman pitkään. Fyysisen ja taiteellisen työn ensiarvoisen tärkeänä vastapainona onkin lepo, jonka Marjukka itsekin myöntää joskus unohtavansa. Taiteellisen tuotannon työstäminen vaatii täysipainoista keskittymistä ja produktion jälkeen onkin aina haikea fiilis ja rauhoittumisen aika. Meri, jooga ja sydänystävät auttavat Marjukkaa pitämään varpaat hiekassa ja mielen vapaana.
Kuva teoksesta Tyttö ja Voimamies 2008 Marjukalle on tärkeää yhtenäinen ja luotettava työryhmä. Marjukan viimeisimmässä produktiossa "Peukalokyyti" työskenteli suuri ammattilaisryhmä, josta löytyi yhteishenkeä. Turussa sirkustaiteen rahoituspohja on vasta kehittymässä, mutta kentällä on silti suuri into ja halu tehdä. Marjukasta on ilahduttavaa ja rohkaisevaa huomata, että sirkusväki puhaltaa yhteen hiileen. Epämääräisellä alalla pitää olla hullun uskoa huomiseen ja luottamusta siihen, että hankalatkin tilanteet aina loppujen lopuksi järjestyvät.
Kuva teoksesta Puustapudonneet 2008 Marjukan kesä jatkuu Nina Renvallin "Koiranputki, koirankakkara, päivänputki. -Liikkeellis-kasvillisia siirtoja ja seurauksia"–projektissa sekä Marjan Raarin "On the Road"-teoksen harjoituksissa. Lisäksi hän työskentelee Renvallin kanssa teoksessa "Liikkeitä valtakunnassani", josta on luvassa syksyllä work in progress-maistiaisia. Marjukka toteaa työskentelyn Renvallin kanssa olleen erittäin inspiroivaa ja innostavaa. Yhteistyö on avartanut hänen käsitystään oman kehon ja liikkeen mahdollisuuksista ja tehnyt näin myös sirkusharjoittelusta moniuloitteisempaa ja mielekkäämpää.
Kuva teoksesta Kasvit 2009 Suomessa työskenteleminen on Marjukalle luontevaa ja kiinnostavaa, muttei hän koe mahdottomaksi ulkomaillakaan työskentelyä. Marjukka toivoo jatkossakin olevansa osa esityksiä, jotka koskettavat katsojaa monella eri tasolla. Hän on kiinnostunut tasapainoilemaan taiteen ja viihteen rajapinnoilla, sillä hänen mukaansa hyvä taide voi myös viihdyttää ja sydämellä tehty viihde koskettaa. Hän toivoo jatkavansa sirkustaiteen, kuten kaikkien muidenkin taiteenalojen tutkailua, mahdollisimman ennakkoluulottomasti ja säännöittä. |
